Kultainen leikkaus
Seppo Uuranmäki, Jämsä
Jämsänjoen rantamaista löytyy runsaasti historiaa, mikäli veistoksen perustusmontusta löytyneeseen materiaaliin on luottaminen.
Jämsänjoki virtaa läpi Jämsän keskustan. Joen ylittävät kaksi siltaa rajaavat joen rantaan puistomaisen alueen, johon aina vuodesta 1998 lähtien järjestetyt ympäristötaiteen näyttelyt ovat keskittyneet.
Vuonna 2000 kaupunkiin perustettiin ympäristötaiteen yhdistys JOKI ry, joka järjestää ympäristötaiteen näyttelyitä, seminaareja, koulutusta, työpajoja ja muita aiheeseen liittyviä tapahtumia.
Näyttelyissä ovat olleet enemmistönä katoavat ympäristötaideteokset. Teokset ovat siis olleet kesän ajan esillä ja sitten ne puretaan ellei tuuli, sade ja vandalismi ole hoitanut tehtävää jo ennen sitä. Osa teoksista on suunniteltu pysyviksi.
Kesällä 2006 Joki ry ei järjestänyt näyttelyä, vaan tilasi kuvanveistäjä Seppo Uuranmäeltä pysyvän ympäristöteoksen Kultainen leikkaus. Taidemajakka osallistui veistoksen rahoittamiseen.
Veistoksen materiaalina on Korpilahden Gabro-kivi ja pronssi. Teos painaa noin kolme tonnia. Mustan kuution pinnassa on Jämsän keskustaa luonnehtiva pronssinen kämmenmuoto ja kultaisen leikkauksen suhdeluku 1,618. Kultaista leikkausta voisi kutsua mietiskelyveistokseksi ja siksi on hyvä että sen läheisyydessä on kaksi puistonpenkkiä.
Taiteilijan ajatelmia teoksestaan
Jämsän kaupungin rakennetun keskustan kartassa voidaan hahmottaa kättä muistuttava muoto.
Jämsänjoki jakaa käden muodon kultaisen leikkauksen suhteessa.
Kartalta mitaten voidaan Jämsänjoen kultaisen leikkauspisteen sijoittuminen määritellä keskustan siltojen väliin.
Teos sijoittuu näiden kahden kultaisen leikkauksen yhtymäpisteeseen.
Yhtymäpiste on löytynyt ”hyvällä halulla”; elementtien mittaustulokset ovat hyvin tulkinnanvaraisia.
Luonnon kasvussa esiintyy kultaisen leikkauksen kerroin 1,618. Mittaustoimintamme perusyksikkö on yksi metri. Ihmisen aikaansaama rakentuminen hyödyntää maassamme tuota yksikköä.
Kivi-”mottiin” liitetty 1,618 muistuttaa ennen kaikkea luonnon ”viisaudesta”. Se on myös muistutus luontoympäristömme hauraudesta; ihmisen toiminta painaa maan kuopalle.
Joen vesi virtaa. Rannan kivi ”kököttää” paikallaan. Joki virtaa, kivi niputtaa.
Veden pinta antaa ympäristönsä kuvajaisen. Kiven hiottu pinta muodostaa himmeän peilin.
Kivi hakee paikkaansa joesta, tiestä ja puista; luonnon kertoimen mukaisesti.
Mitä musta kivikuutio sisältää?